On kulunut melkoisesti aikaa siitä kun viimeeksi kirjoitin. Iski kovin surullinen hetki, yllättäin, tähän syksyyn. Suuri ja surullinen uutinen on ollut koiramme Migon eli True Choise Swedish Amigon yllättävä kuolema.
2.10. 2012 oli Migon vuoro lähteä juoksemaan vapaana metsiin ja niityille. Aamulla koira ei enää halunnut lähteä lenkille, muita oireita kuin tavallista suurempi jano ja muutaman päivän pienempi ruokahalu, emme olleet edes huomanneet; verisuonikasvain pernassa, sisäinen verenvuoto ja rakas,rakas Migo nukutettiin syliini eläinlääkärissä. Samana iltana vietiin sitten Migo mökille, missä koira, kuten mekin rakastetaan olla. suuri, suuri suru ja ikävä jäi jälkeen.
Tuo video on otettu vuosi sitten. Migo tuli sohvalle viereeni kun kuuntelin Adelea- en silloin arvannut, miten tämä koskettaisikaan minua. Ihana koira!
 |
Viimeinen kuva Migosta 18.9 kun kävivät mieheni kanssa katsomassa miltä maisema metsäkoneiden jäljiltä näytti.
|
Päätin kuitenkin surusta huolimatta, että, uusi koira otetaan keväällä ja aloin katselemaan Australianpaimenkoiraliiton sivustolta, koska keväällä 2013 syntyisi pentuja. Sopivaan kohtaan ei vain nyt näyttäisi sopivan pentua. Kesän alkuun olisi hyvä, sillä lomalla olisi hyvä tutustua ja oppia uutta :-). Tuntuu fyysisesti ja henkisesti siltä, kuin päivät olisivat tyhjää täynnä ilman koiraa ja lenkkeilykaveria. Ainoa positiivinen asia meistä on se, ettei koirankarvoja nyt ole ihan kaikkialla, mutta se kaikki muu, mikä puuttui on vain niin paljon. Pienen koiran suuri sielu <3
Adele a. In Memoriam Migo.
