Kultaisia 1920-luvun unelmia ja lämpimiä tuulia

Jostain kumman syystä olen aina ollut ihan heikkona 1920-luvun muotiin. Varmasti olen entisessä elämässäni laittanut menemään yhden jos toisenkin Flapper-mekon, polttanut holkista tupakkaa, tanssinut ragtimea ja nautiskellut samppanjaa siinä kaiken muun ohella. Jospa olinkin Isadora Duncan ja sotkeuduin lopulta kaulaliinaani ajellessani hulppeasti ja iloisesti avoautollani? Se voisi hyvinkin selittää, miksi ajan autokoulua vasta nyt; syynä kuitenkin on mieheni halu ajaa moottoripyörää, joten mökille ajo autolla on sitten tulevaisuudessa kesäisin minun homaani- vai onko? Kattoikkunasta kaulaliina heilumaan?

Olen kuitenkin ilokseni huomannut, että 20-luku ja ihanat vaattet ovat taas ajankohtaisia kun elokuviin tulee uusin versio Great Gatsbystä (rooleissa mm. Leonardo Gaprio) ja samaan teemaan vaatemalliston suunnitteli myös Oskar De La Renta tänä keväänä. Niin ja sorruinhan minä tietenkin sitten heti kaupassa tähän Kappa Ahlin ihanaan Vintagemalliston mekkoon, joka vain oli pakko saada...

Kaiken tuon jazz-age haaveilun jälkeen onkin taas aika kertoa, mitä viimeviikolla on saatu mökkielämässä aikaan. Meillä on ollut jo useamman vuoden haaveena laittaa makkariimme, niiden kahden ison kaapin väliin ja uuden laatikoston päälle, iso peili. Viimeviikonvaihteessa mieheni sai tehtyä kehykset valmiiksi ja minä maalailin ne puukehykset kultapronssilla päälle. Siitä tulee juuri sopiva siihen ja tukee makkarin värimaailmaa mielestäni hyvin, koska siellä lamput ovat samaa värisävyä. Tässä pari kuvaa vielä kehyksistä ja ensi viikolla voikin jo olla, että voin laittaa tänne kuvan täysin valmiista peilistä. Sopivasti kultaa, mutta kuitenkin tietyllä tavalla rustiikkinen kokonaisuus.

Tuskin maltan odottaa, miltä kokonaisuus valmiina näyttää, mutta uskon vahvasti, että olen tyytyväinen :-) Ja se on kuitenkin mielestäni melkoisen tärkeä asia; olisihan se nyt todella surkeaa, jos ja kun itse saa suunnitella niin sitten ei edes tykkäisi koko jutusta! Nooh- kullähän minulla alunperin oli toiveena saada peilin yläpuolella hieman koristeellista "kiekuraa", mutta ei nyt sitten sellaista tullut. Toisaalta tuo maali saattaa ajaa hyvin sen asian- on siinä kuitenkin hieman enemmän yritystä kuin perus puukehyksisessä peilissä mökillä. Liian puuta puulla ja männynvärisenä/ mikä muu luonnollinen sävy tahansa tai valkoisena ei joka huoneessa saa minua syttymään vaan väliin tarvitsen hieman jotain muuta. Makkari onkin ehken enemmän alppihuvilan sisustusta kuin perinteistä pohjoismaalaista linjaa.

Isojen kaappien väliin tuo peili sitten tulee.

Värisävy löytyi mm. tästä kattolampusta, joka pehmentää ja tuo romantiikkaa tuppeensahattujen lautojen keskelle.

Kaikki valmistuu aikanaa ja tämä mökkiprojektikin varmasti joskus- asia ja projekti kerrallaan hyvää tulee. Reippain askelin, kuten Carrey Mulligan uuden GG:n kuvauksissa. Kyllä minäkin voisin reippain mielin kuljeskella mökillä tuossa asussa ja nauttia samppanjaa terassilla kun ilmat lämpenevät. Kuka hoitaisikaan silloin nuo puutarhahommat?? Nooh- aikaa löytyy kun vain haluaa ja mustat kynnenaluset ei haittaa, kun ei katso ;-)

Pian se on kuitenkin kesä ja on ihanaa kun tuuli puhaltaa helmoihin. Kesä, kukkaset, kesämekot ja lasi kuohuva; siinä samalla kun ihailee ja tuoksuttelee kaikkia niitä kukkia, köynnöksiä ja pensaita, jotka on maahan rakkaudella laitettu. Aikaa nautintoihin ja auringonlämpöä...rakkautta <3.

Kukkivia käsitöitä

Kirjoitin täällä joku aika sitten, miten olin innostunut virkkaamaan kukkasia. Löysin pari kivaa ohjetta ja opettelin muutaman yksinkertaisen tavan virkata erilaisia kukkasia.

MinäAlkuperäisenä ideana oli peittää yhdestä lempimekostani sellainen (mistäköhän sekin siihen ilmesty??) silitysraudan kuva. No nyt se on tehty, mutta kuten niin usein elämässä käy. Olen nyt jäänyt koukkuun noihin virkattuihin kukkasiin....hän siis elin lähes 40-vuotta siinä uskossa, etten kertakaikkiaan osaa virkata yhtään mitään-> eläköön draumaattiset alaluokkien käsityötunnit, joissa sain pannulapuista aivan käsittämättömän muotoisia, hikisiä, muotopuolia kittanoita...aivan selkeä erikoislahjakkuden alue siis! Tämä virkkauksen maailma oli minulle suuri mysteeri vaikka toisaalta pitsiset kuviot tai palmikot ym. hördellihärdäkkeet eivät kutoessa tuottaneet mitenkään suurempaa tuskaa. Tai no yläluokilla olin sitä mieltä, etten ole erinomaisen lahjakas silläkään alalla, joten jatkoin sitten vaan volttien tekemistä ja päälleen tippumisia, koska ne nyt vain sopivat temperamentilleni paremmin (tai niinhän mä luulin!). Kutomisen suhteen minua kuitenkin auttoi- puikkojen salattuun maailmaan- 80-luvulla innostanut yksinkertaiset, värikkäät ja väljät neuleet, joiden pitikin näyttää itsetehdyiltä...ja siltä ne muuten näyttikin;-) Nyt sitten kuitenkin olen siis selättänyt molemmat epäonnistumisen pelkoni ja värkkäilen milloin mitäkin.


             Uusimmat mallini ovat tässä:

Tässä mallissa on oikeastaan itseasiassa kaksi eri mallia yhdistetty jälkikäteen-> pieni, valkoinen kukka on istutettu syvennykseen jälkikäteen.

Kerrostuksellisuuden voi hyvin huomata valoa vasten. Minusta tämä on valloittava malli.


Päätin sitten tehtailla muutaman tällaisen ja yhtä päätin käyttää myös paketoinnissa. Näitä mä teen kyllä ehdottomasti lisää!

Viimeisenä kokeilin tällaista mallia ja mietin juuri, mitä tästä saisi aikaiseksi, jos innostuisin tekemään näitä useampia.

Kävin kuitenkin tänään Sinellissä ostamassa kaikenlaisia tykötarpeita ja sen ainakin tiedän, että tulossa on pikkukukista tuohon ylläolevaan mekkoon se käsilaukku ja sitten mietin, josko pitäisi yhdet sandaalitkin tuunata kesäisemmäksi ;-). Katsotaan, josko vielä ehtii- jos ei puutarhaa niin sitten käsitöitä. Ai niin, ostin sitten tänään sen ihanan sifonkisen kesämekon Kappa Ahlin Vintagemallistosta...kesää odotellessa voin purjehtia pitkin lattioita ja haaveilla lämpimästä kesätuulesta.......ja jos iskee vilu niin äkkiä viltin alle virkkaamaan!

Munia ja kukkia keskellä lunta ja tuiskua

Pääsiäinen oli ja meni. Itseasiassa omalla kohdallani se vähän vielä venähti lisää koska mieskin oli lomalla; saimme olla vielä viikon lisää mökillä. Odotellessani vieraita Pääsiäiseksi, päätin koristella uudella tavalla muutamat munat ;-). Hieman ajatus lähti karkailemaan, vai- kyseessä ei ollut suomalaiskansallinen munien tervaus saunassa vaan decoupage-tekniikan kokeilu keitettyihin muniin. Ei minulla mitään ihmeellisiä servettejäkään ollut, mutta kenties ensivuonna jo löytyy, sillä oikeilla välineillä nämä voisi onnistua ihan loistavasti. Pitää vaan ostaa ensivuonna myös erilaisia lautasliinoja ja parempi pensseli!!

                                                                                                                                                                       

Pääsiäisen aikoihin huomasin myös ensimmäisen nokkosperhosen lentelevän ympäriinsä; hieman kävi jopa sääliksi kun ajattelin, etten ollut ymmärtänyt hommata tänävuonna pihalle edes ruukkunarsisseja, jotta olisi ollut jotain ruokaa ja pölytettävää.

Toisaalta krookukset ja lumikellot nostivat heti nokkansa kun vähänkin aurinko pääsi paistamaan. Mäntsälässäkin kelit oli kuitenkin, mitä nyt milloinkin; missä se ilmastonmuutos ja lämpiäminen nyt sitten oikein näkyy?!?!?? Meillä ainakin aurinko näyttäytyi vain muutamana päivänä ja silloinkin sellaisen tuulen kanssa, että sukat pyöri jalassa ja pikkarit oli huurussa. Taitaa kukilla olla talviturkki ja hullun rohkeus :-).




Parasta noissa lomapäivissä oli kuitenkin oman isän vierailu, jossa kaiken muun hyvän lisäksi tapahtui sellainen kevätihme, että nyt on taas kaikki talvella kärsineet ja rikkinäiset lasit kasvihuoneessa korjattu. Isäni toimi lasimestarina ja mieheni hoiteli uusiin ja vanhoihin laseihin hyvät ja kunnolliset listat. Nyt pysyy tuulikin poissa kun on kaikki väliaikaiset viritykset mennyttä. Tomaatintaimenetkin on jo reippaasti kasvaneet, joten vielä kun jaksan odotella hetkisen, niin pääsen istuttelemaan niitä isompiin ruukkuihin. Vielä se kesä sieltä tulee ja tomaatit myös.

Ai niin, aivan loistava uutinen paljastui lumenalta mökillä; viimevuonna meillä oli aivan järkyttävät määrät kontiaisen ja vesimyyrän koloja+tunneleita pitkin ja poikin kukkamaita ja nurmikkoja. Tänävuonna kuitenkin näyttäisi nyt siltä, ettei ihan niin pahaa jälkeä ole tullut :-))))). Aivan loistavaa!!! Olen muuten kehitellyt mielenkiintoisen tavan uusiokäyttää Aussie-uroksemme karvoja. Heti kun olen harjannut koiramme paksut ja villaiset aluvillat, kiikutan ne välittömästi hedelmäpuiden, köynnösten ja ruusujen juurille; ei muuten ole kukille tai puille tullut paleltumisvammoja eikä ole myyrätkään ihan vierelle menneet. Jätin yhden 6-vuotiaan kirsikkapuun "villoittamatta" ja nyt on juuresta puolet rungonympäriltä kaluttu......ja kenen luvalla kysyn vaan!!!! Tässä kuvassa sitten näkyykin villoitettua ruusua, mikä näyttää normaaliakin oudommalta, koska juurella on myös aimo annos tuhkaa.

Kaikesta kuitenkin näkee, että kevät etenee, vaikka eteneekin hieman keikkuen. Hieman ruosteessa on tämä minun Helinänikin, mutta suunta on aina oikea: ylöspäin ja kohti mökkiä; on sitten hankee tai ei- pääasia, ettei kuitenkaan enää tarvita havuja laduille prkl.... ;-)















Lämpö on kuitenkin sydämissä ja kevät on tuonut jo tullessaan paljon ihanaa valoa, joten kyllä ne loputkin ilot sieltä vielä tulee; jos ei ennen Vappua niin sitten sen Walpurin jälkeen ainakin.

Pääsiäisen kukkakedot ja messuiloja

Vihdoinkin lumi alkaa sulamaan myös mökillä. Etelärinteessä oli vielä edellispäivänä kaikki lumen alla, mutta tänään narsissit nostivat jo päätään. Ihanaa; olen niin odottanut jo tätä!

Huomasin ilokseni, ettei jänikset ja rusakot ainakaan vielä olleet päässeet miniomenapuumme tai muidenkaan hedelmäpuiden kimppuun- turvoksissa olevat silmut lupaavat hyvää. 

Aivan mielettömältä näytti mielestäni myös ison kiven päällä makoileva sammalmatto, joka kukki ihanan punaisena lumen ja jään pikkuhiljaa antaessa tilaa värikylläisemmälle maailmalle.

Samaisen kiven päällä on talvehtinut myös tämä linnunpesä, joka jostakin syystä on alkanut kasvaa heinää ;-)


Koska mökillä nyt todellisuudessa ei edelleenkään kuki mikään; en sitten kuitenkaan laske sammaleen kukintaa ihan samaan luokkaan, joskin, jostainhan se ilo on revittävä.... Jokatapauksessa muistin, miten onnistuin viimekesänä silittämään yhteen valkoisista lempimekoistani mojovan silitysraudan kuvan- loistavaa lahjakkuutta sinänsä! Koska kyseinen mekko on suosikkimekkojani, en mitenkään voinut heittää sitä pois vaan se jäi odottamaan inspistä. Nyt se sitten tuli.

 Jämälangat ja kukat ja virkkuukoukku- kukkia tuli aikamonta enemmän kuin silitysraudanjälki vaatii, mutta kyllä mä näille vielä käyttöä keksin! Voi oikeastaan sanoa, että jäin jopa vähän nalkkiin näihin kukkiin.....

Niin ja sain myös tämän oranssin neuleeni valmiiksi. Tuli sellainen 50-lukumainen olo, kun kokeilin tätä ylle. Tästä tulee kesällä mun lemppari. Näen jo tämän yläosan kanssa leveälahkeiset, mustat pellavahousut tai vaalean, leveävekkisen, pohjepituisen hameen; valkoiset farkut vois olla kanssa ihan kivat.

Otin vielä lisäksi kuvia tästä astiapyyheliinasta, jonka äitini teki minulle muutama vuosi sitten. Ihmettelen edelleen sitä pienten pistojen määrää, jonka tämä vaati. Isäni teki tähän tuon puisen yläosan.

Niin ja tänään käytiin myös Messukeskuksessa kauan odotetuilla mökki- ja pihamessuilla. Omapiha oli tietenkin se alue, jonne minä eksyin ostamaan liljoja, punaista ja valkoista jaloritarinkannusta, pikarililjoja, erilaisia pioneja jne, niin ja luonnollisesti sorruin jälleen kerran valtavaan määrään siemenpusseja maatiaisen osastolta ;-). 


Tässä muutama kuva muistoksi reissulta. Tällaisen kaapin voisin kyllä sisustaa  ja pääsiäisasetelman tehdä ...ehkä :-)

Värit olivat tässä kimpussa aivan ihanat, joskin on myönnettävä, ettei tästä oikein voi tulla mikään muu kuin hääkimppu mieleen. Pitkin pöytiä oli useita ihania kimppuja katseltavaksi. Kunpa osaisin itsekin jotain tuollaista. Hyvälle mielelle kuitenkin tulee jo pelkästään tällaista katsellessa.


Nyt vain pitää yrittää pian kirjoitaa ylös, mitä kaikkea tulikaan ostettua ja missä pussissa mikäkin on. Onneksi edessä on pääsiäisen pyhät niin saan pian vietyä sipulit, juurakot ja mukulat mökille kellariin, jossa niiden on hyvä odotella maan sulamista. Mies oli viikko sitten Saksassa, jossa oli +20´c lämmintä, joten uskon vahvasti, että kyllä se kevät ja kesä sieltä tulee. Ja jos ei tule, niin virkaan sitten lisää kukkia:-)))